Kemin Matkailu Oy on rakennuttanut Kemiin lumilinnan joka talvi vuodesta 1996 lähtien. Heti ensimmäisenä vuonna lumilinna pääsi Guinnessin ennätystenkirjaan maailmaan suurimpana lumilinnana. Vuosien saatossa sekä linna että sen rakennusmenetelmät ovat kehittyneet, kuten myös kävijämäärät. Ainutlaatuinen talvispektaakkeli on noussut matkailijoita eri puolilta maailmaa houkuttelevaksi maamerkiksi, josta niin kemiläiset kuin muutkin suomalaiset ovat syystäkin ylpeitä.

– Aurinkorannoille mentäessä lämpö, meri ja hiekka tuntuvat mahtavilta. Meillä täällä taas on valkoista lunta, jäätä, rauhaa, revontulia ja hiljaisuutta, mikä on monille todellista luksusta, jo 15 lumilinnaa suunnitellut arkkitehti Rauno Ruonansuu kertoo Kemin Lumilinnan suosion salaisuudesta.

Tammikuun lopusta huhtikuun alkupuolelle avoinna olevien lumilinnan porttien sisäpuolella teema vaihtuu vuosittain. Aiempina vuosina kantavana ajatuksena ovat olleet mm. tuli, matkailu, sarjakuva, urheilu ja kansallisromantiikka. Vuoden 2017 lumilinna kunnioitti Suomen 100-vuotisjuhlavuotta.

Juhlavuosi oli myös ensimmäinen, jolloin linna rakennettiin uudelle paikalle. Monena talvena lumilinna on sijainnut sisäsatamassa Perämeren rannalla. LumiLinna-aluetta halutaan kuitenkin kehittää ympärivuotiseksi matkailukohteeksi, jonka myötä sen uusi koti on Kemin Mansikkanokan LumiLinna-alueella.

Vuosittain vaihtuvien teemojen lisäksi lumilinnat ovat vuosien saatossa muuttuneet muutenkin. Esimerkiksi katettuja tiloja linnoissa ei ollut lainkaan, kunnes jokatalvisen projektin yhteydessä tehdyn tutkimustyön tuloksena syntyivät Rakennusinsinööriliiton lumirakentamisen normit.

– Kemi oli eräänlainen kokeilukohde, jossa tehtiin erilaisia muotti- ja lumetuskokeiluja. Merivedestä tehtiin lunta lumitykeillä ja tutkittiin sen suolapitoisuutta, kestävyyttä sekä sitä, kuinka paljon tiheämpää siitä tulee kuin luonnonlumesta ja miten siitä saadaan mahdollisimman kestävä rakennusaine, jotta katettujen sisätilojen rakentaminen olisi turvallisesti mahdollista.

Lunta Lumilinnan rakentamiseen toden totta tarvitaankin. Esimerkiksi vuoden 2017 linna-alueen kokonaispinta-ala oli 3 400 m², josta 1 400 m² huoneistoalaa. Neliömäärä piti sisällään muun muassa lumihotellin, jossa oli kaikkiaan maksimissaan 48 vuodepaikkaa, sekä 240 asiakaspaikkaisen ravintola- ja kabinettikokonaisuuden. Ravintolamaailman yhteispituus oli 75 metriä – enemmän kuin koskaan aiemmin.

Lunta tähän kokonaisuuteen tarvittiin huimat 25 000 kuutiota. Seitsemällä lumitykillä lumimäärä saatiin tehdyksi noin viidessä vuorokaudessa. Itse linnan rakentamiseen kului vain 18 päivää. Suoritus oli todella nopea, etenkin kun huomioidaan, että samassa ajassa veistettiin kaikki sisätilojen koristelut ja valmistettiin jääkalusteet.

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi näkyi kaikkialla linnassa. Heti sisäänkäynnin yläpuolella oli Suomen vaakuna. Viereiseen muuriin oli veistetty jäljitelmä kuuluisasta ”Hyökkäys”-nimisestä taulusta, jossa Venäjän kaksipäinen kotka yrittää repiä perustuslakikirjan Suomi-neidon käsistä. Kolmesta ravintolaosiosta ensimmäinen oli kellariravintolamainen, hirsin ja kiviaihein koristeltu suomalaiskansallinen ravintola.

Toisessa, juhlasalimaisessa osiossa oli jäästä tehty Sibelius-monumentti sekä yli 20 muotokuvaveistosta, joissa esiintyivät mm. Sauli Niinistö, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Mauno Koivisto, Kimi Räikkönen, Jean Sibelius ja Alvar Aalto. Ravintolaosioista kolmas oli somistettu kesäaiheisesti – sieltä löytyi esimerkiksi Suomen syntyä kuvaava Aatami ja Eeva -teos, jossa poika ja tyttö leikkivät riippakoivun alla. Hotellin sviitit puolestaan koristeltiin Joulupukki-, sauna- ja metsäteemoin – ja löytyipä linnasta myös vanhasta suomalaisesta koulusta muistuttava tila jäisine pulpetteineen ja aapisineen.

Perheen pienimmille oli tarjolla muutakin kuin koulunpenkki – linnan alueella oli muun muassa labyrintti sekä vähintään 50 metriä pitkä rengasliukumäki.

– Se on ollut lasten ykkösaktiviteetti vuosikaudet, se on tehtävä sinne joka vuonna, Ruonansuu kertoo ja lisää ympäristössä olevan tarjolla runsaasti muutakin toimintaa, kuten jäärata-ajoa, pilkkimistä, moottorikelkkailua, hiihtoa, lumikenkäkävelyä, kartingia sekä tietenkin makkaranpaistoa.

Mansikkanokka, lumilinnan uusi rakennuspaikka, mahdollistaa sen, että talvinen matkailukohde pystytään jatkossa tuomaan myös kesämatkailijoiden ulottuville.

Talvi oli osittain läsnä jo kesällä 2017. Kevättalvella lumilinna-alueelle nimittäin valmistui uusi rakennus, jonka muoto, värit ja materiaalit muodostavat vahvan yhteyden lumilinnaan. Talvisin rakennus toimii lumilinnan huoltorakennuksena, josta löytyvät mm. vastaanotto, kahvio ja matkamuistomyymälä sekä lumilinnamatkailijoiden wc-, suihku- ja laukkusäilytystilat. Kesäkaudella rakennus palvelee leirintäalueen leirintämatkailijoita. Alueella on myös pääasiassa lasista tehtyjä merenrantahuviloita. Päärakennus toimii myös villa-asukkaiden vastaanottona ja aamiaistilana.

– Uuden huoltorakennuksen muotoilussa on torniaihe, joka muistuttaa kesämatkailijallekin, että talvella alueella tulee olemaan Lumilinna. Mahdollisimman lumenvalkoista väriä tavoiteltiin, ja lisäksi muun muassa katoksiin laitettiin luonnonväristä puuta. Nämä kaksi ovat meidän olennaisia luonnonmukaisia materiaalejamme, joten niitä halusin rakennukseen laittaa sekä aitona puupintana että levyn avulla muistumana lumesta, Ruonansuu toteaa.

Oheisrakennuksen sekä alueella sijaitsevan yksityistilaisuuksiin käytettävissä oleva Rantamajan julkisivumateriaaliksi valikoituivat Equitone Tectiva -julkisivulevyt. Läpivärjätyt valkoiset kuitusementtilevyt sopivat kohteeseen erinomaisesti niin ominaisuuksiensa kuin ulkonäkönsäkin puolesta.

– Mietin, että mikä materiaali kuvastaisi Lumilinnaa myös kesäaikana ja totesin, että tämä levyhän se on sellainen – valkoinen ja kestävä. Rakennus sijaitsee paikalla, jossa olosuhteet ovat aika haastavat. Tuulet tulevat Kemissä valtaosin pitkin Perämerta ja iskevät pohjukassa oikein tiukasti rantaan. Etsiessäni huoltovapaata, kestävää ja lumilinnasta muistuttavaa materiaalia tuli tunne, että tämähän se hyvä on. Levy on eleetön ja sen valkoisuudesta tulee hyvä muistuma lumilinnasta kesälläkin, Ruonansuu kertoo ja lisää Equitone-julkisivulevyjen olevan arkkitehdin näkökulmasta todella hyvä julkisivumateriaali.

– Täällä kivipinnat eivät oikein kestä, rappauspinnat lohkeilevat ja tiilipinnatkin tahtovat rapautua nopeiden lämpötila- ja kosteusvaihteluiden myötä. Jos sataa, on sen loputtua usein jo tunnin kuluttua pakkasta. Siihenkin nähden kuitusementtimateriaali tuntuu aivan loistavalta ja hienosti julkisten rakennusten pintaan sopivalta ratkaisulta.

2017

Arkkitehtitoimisto Rauno Ruonansuu Oy

Kemi

Equitone Tectiva