Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia ja tällä on ollut monia vaikutuksia ihmisten asumiseen ja arkeen. Rakennustuotannossa suhdanteet vaihtuvat nopeammin kuin talouden nousut ja laskut yleensä, mutta asujien toiveet muuttuvat hitaammin. Tällä hetkellä kasvava trendi on keskusta-asuminen palveluiden lähellä asuntojen koon pienentyessä. Ahtaasti asuminen on tuonut kotien toiminnoille uusia vaatimuksia.

Arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat ovat luonnollisesti hyviä asiantuntijoita arvioimaan, miten suomalaisten asumistoiveet vaihtelevat. Haastattelimme kolmea tunnettua suomalaista suunnittelijaa ja pyysimme arvioimaan, miten asuntojen pieneminen on näkynyt heidän työssään. Pyysimme heitä myös kertomaan omia tapojaan ratkaista ahtaiden tilojen tuomia ongelmia.

Asutaan ahtaasti, kunhan saa asua hyvällä alueella

Moderni perhe ei nykyään enää haaveile suuresta talosta ja puutarhasta kunnan laitamilla, kuten vielä parikymmentä vuotta sitten. Sekä kerrostalo- että omakotiasujat haluavat asua lähellä tiiviin keskustan palveluita ja päästä liikkumaan helposti. Tämä näkyy muun muassa ilmiössä, jossa vain ne Helsingin kehyskunnat kasvavat, joissa on kaavoitettu asuntoja tiiviiden keskusta-alueiden ympärille. Esimerkiksi Järvenpää ja Sipoo kasvavat voimakkaasti, mutta Nurmijärvi ja Kerava eivät.

Tiivis kaavoituspolitiikka on tarkoittanut muuttovoittoisissa kunnissa yhä pienempiä pientalotontteja, joilla on pienempi rakennusoikeus. Samaan aikaan myös rakennuttajat rakentavat yhä pienempiä kerrostaloasuntoja. Tämän ilmiön taustalla on useampia syitä. Osin kerrostaloasuntojen kokoa painaa alaspäin rakentamisen kalleus. Suuremmille ja arvokkaammille asunnoille ei yksinkertaisesti ole riittävästi kysyntää. Toisaalta taas pienillä asunnoilla rakennuttaja saa parempaa voittoa neliöhintojen pysyessä korkeampina. Tämä tarkoittaa, että saadakseen kodin toivotulta alueelta kodinostajat joutuvat tinkimään neliöistä.

Kuinka ammattisuunnittelijat kokevat asuntojen pienenemisen?

Asuntojen pieneneminen on näkynyt myös sisustussuunnittelija Minna Haapakosken työssä:

– On kyllä näkynyt. Kun menen asiakkaan luokse, on lähes jokaisen suurimpana ongelmana ahtaat säilytysratkaisut. Usein asuntojen toiminnallisuutta ei ole lainkaan mietitty, vaikka neliöt ovat pienet.

Myös arkkitehdit Renni Haroma ja Kalle Oikari ovat nähneet asuntojen pienenemisen pientalojen suunnittelukohteissaan.

– Turhasta tilasta halutaan luopua ja keskitytään siihen, että neliöt ovat oikeassa paikassa”, vastaavat sekä Haroma että Oikari melkein samoilla sanoilla.

Molemmat ovat huomanneet, että rakentamisen ollessa kallista ei kukaan halua rakentaa turhaa tilaa. Neliöitä ollaan valmiita karsimaan etenkin makuuhuoneista. Usein rakentajilla on kuitenkin jokin tila, johon halutaan panostaa.

– Yleisimmin se on oleskelutilat, joiden pitää olla avarat. Mutta se voi yhtä hyvin olla kirjasto tai harrastehuone. Tämän unelman saamiseksi voidaan nipistää tiloja muualta. Jos neliöitä tulee silti säästää, kannattaa tiloja yhdistää avaruuden saamiseksi. Turhaa tehdä erillisiä pikkukoppeja, Kalle Oikari kertoo.

Haroma muistuttaa, että väljyys ei aina vaadi lisäneliöitä. Tunnelma pienessäkin huoneessa on ihan erilainen, kun maisema aukeaa kunnolla suurista ikkunoista. Samoilla linjoilla suurten ikkunoiden kanssa on myös Oikari, joka tosin huomauttaa pienten tonttien tuovan oman haasteensa suunnitteluun suurilla ikkunoilla.

– Kun kaavoitetaan yhä pienempiä tontteja, on entistä merkittävämpää, miten talo siihen suunnitellaan. Jos tontilta ei voida katsoa kaukaisuuteen, tulee näkymät löytyä omasta pihapiiristä yksityisyyden säilyttämiseksi.

Kuva: SUNHOUSE talot Oy

Näillä keinoilla tilantuntua ilman lisäneliöitä

Yksi helpoista suunnittelijoiden suosimista ratkaisuista on seinän sisään liukuva ovi, joka voi säästää 100-neliöisessä kodissa jopa 8 neliötä tilaa – tai vapauttaa sen muuhun käyttöön. Saranaovien kanssa 8 sisäovea vievät yllättävän paljon hukkatilaa aukeamisellaan, jota ei voi käyttää hyödyksi. Tämän neliömäärän vapauttaminen muualle tekee keskimääräisillä nykyhinnoilla rakennettaessa vähintään 18 000 euroa säästöä.

Kuva: SUNHOUSE talot Oy

Sisustussuunnittelija Minna Haapakoskella on portfoliossaan aimo annos muitakin ratkaisuja, joilla saa oman pienen kodin toimimaan paremmin.

• jatkettavat pöydät
• kaapin sisään nostettava sänky
• kaappitilaa katonrajaan asti
• rullat ruokapöydän alle
• kiinnitä peili seinälle.

Lue lisää aiheesta: ”5 kekseliästä vinkkiä neliöiden tehokäyttöön”

Kukaan suunnittelijoista ei usko asuntojen pienenemisen olevan trendi, joka olisi katoamassa ainakaan kokonaan tulevaisuudessa. Rakentaminen on jatkossakin kallista ja kaupungistumisen megatrendin myötä asunnot luultavasti pysyvät pieninä kaupungeissa jatkossakin. Suomalaisilla on siis kasvava tarve löytää keinoja neliöiden säästämiseen.

Neliöiden väheneminen ei kuitenkaan ole aina vain huono asia.

– Väärän tyyppinen väljyys, joka ei tuo toiminnallisesti tai tilantunnullisesti mitään lisää, on turhaa. Esimerkiksi yksinasuva pariskunta ei yleisesti ottaen tarvitse niin paljon tilaa kuin suurperhe, Haroma miettii.

Kalle Oikari uskoo, että kotien ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään jatkossa yhä enemmän huomiota ihmisten asenteiden muuttuessa tiedostavammiksi.

– Tulisi ehdottomasti kannustaa rakentamaan puusta, eikä esimerkiksi betonista, jolla on moninkertainen hiilijalanjälki puuhun verrattuna. Eikä turhaa tilaa ole tietenkään mitään järkeä lämmittää, Oikari pohtii.

Myös koteihin esiteltävät älyominaisuudet mahdollistavat entistä paremman energiatehokkuuden ja modernin asumisen fiksut ratkaisut. Poliitikot voivat tukea esimerkiksi pientaloasujia tai taloyhtiöitä itse tuottamaan tarvitsemaansa energiaa tontiltaan kerättävällä uusiutuvalla energialla.

Hyvin suunniteltuna voi siis pienemmissä neliöissä asuminen olla aivan yhtä nautinnollista kuin suuremmissa kodeissa. Myös aidot, luonnolliset materiaalit ovat kaikkien suunnittelijoiden mielestä nostaneet taas arvostustaan. Tästä kehityksestä kaikki ovat hyvillään ja uskovat saman trendin jatkuvan.

Suunnittelijoiden esittelyt

Minna Haapakoski, muotoilija & sisustussuunnittelija

Sisustussuunnittelija ja muotoilija Minna Haapakoski suunnittelee työkseen niin yksityiskoteja kuin julkisia tiloja. Sisustuksissaan hän pyrkii käyttämään luonnollisia materiaaleja ja viehättyy aina uudelleen pyöreistä muodoista. Minna on myös suunnitellut monia ajattomia tuotteita eri valmistajille, kuten Peti-sängyn, joka voitti Toimittajien tusina -tunnustuksen vuonna 2017.

Tästä hänet tunnetaan: Suunnitteli mm. Big Brother -ohjelman talon sekä monia muita tv-tuotantojen sisustuksia.

Kalle Oikari, SUNHOUSE talot Oy

Kalle Oikari on tullut monelle tutuksi yrityksensä SUNHOUSE talot Oy:n kautta. Sunhouse on tehnyt 2010-luvun modernia arkkitehtuuria tutuksi suomalaisille ja pyrkinyt nostamaan arkkitehtisuunnittelun arvoa tavallisten suomalaisten yksityisrakentajien silmissä massatalovalmistajien aikakaudella. Sunhouse suunnittelee talot yksilöllisesti ja tarjoaa ne asiakkailleen talopaketteina.

Tästä hänet tunnetaan: Kalle Oikarin ja Inga Oikarin suunnittelema talo voitti Suomen kaunein koti -ohjelman Mtv3-kanavalla vuonna 2017.

Renni Haroma, Haroma & Partners OY

Renni Haroma on tullut tunnetuksi yhtenä Suomen johtavana arkkitehtina sukunimeään kantavan arkkitehtitoimistonsa mukana. Haroman arkkitehtitoimisto suunnittelee niin pientaloja kuin suuria julkisia tilakokonaisuuksia. Haroman toimisto on nähtävissä monissa ison huomioarvon rakennuksissa sekä ylellisissä yksityisasunnoissa ympäri Suomea. Haroma & Partners tarjoaa sekä arkkitehti- että sisustussuunnittelua.

Tästä hänet tunnetaan: Suunnitellut mm. Vantaan Flamingon vapaa-ajan ja hyvinvoinnin keskuksen vuonna 2008 sekä sen hotellin laajennuksen, 2018.