Yli miljoona suomalaista siirtyi etätyöläisiksi yhdessä rysäyksessä koronaepidemian aikana. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan puolet suomalaisista kertoo tekevänsä mielellään etätöitä jatkossakin aina kun on mahdollista. Miltä tulevaisuuden työympäristöt näyttävät, kun etätyö on uusi normaali?

Pienempi toimitila riittää muuttuneille tarpeille

Moni asiantuntija arvioi, että yksilötyötä tehdään pandemian jälkeenkin enemmän kotona tai muilla etätyöpisteillä kuin ennen sen puhkeamista. Toimisto muovautuu työntekijöiden kohtaamispaikaksi, jossa ideoidaan, järjestetään työpajoja, tehdään ryhmätyötä ja sosialisoidaan.

Tulevaisuuden toimisto on kahvilamainen, sosiaalinen tila. Laajoja, yksittäisistä työpisteistä koostuvia avokonttoreita tullaan muovaamaan ryhmätyöskentelyä, neuvotteluja ja asiakastapaamisia paremmin palveleviksi tiloiksi.

Kun varsinaisia työpisteitä tarvitaan vähemmän, toimitilaneliöitäkään ei välttämättä tarvita yhtä paljoa.

Pienemmästä toimitilasta kannattaa kuitenkin tehdä muuntojoustava: muunneltavissa oleva tilanjako ja äänieristetyt vetäytymistilat mahdollistavat nopeiden tilamuutokset ja työympäristön päivittämisen tarpeita vastaavaksi, tilanteessa kuin tilanteessa.

Paluu toimistotyöhön vaatii yrityksiltä kykyä joustaa ja testata omaan yrityskulttuuriin sopivinta tapaa toimia. Mahdollisuus siirrellä, poistaa ja lisätä seiniä ja sermejä tilaan mahdollistaa kustannustehokkaat muutokset toimitilassa, ja neliömäärältään pienempikin tila voi riittää yrityksen tarpeille. 

Terveys ja turvallisuus toimistotyössä

Turvavälit näkyvät tulevaisuudessa työympäristöjen kulkureittien suunnittelussa ja työpisteiden etäisyyksissä. Yksilötyöskentelyyn tarkoitettuja työpisteitä ei tarvita runsaasti, jos osan työntekijöistä odotetaan tekevän aiempaa enemmän etätyötä, mutta keskittymistä vaativa työ tulee mahdollistaa myös työpaikan tiloissa. Työpisteet sijoitellaan kauemmas toisistaan, ja tilaa jaetaan sermeillä ja väliseinillä.

Osa asiantuntijoista ennustaa etenkin suurten yritysten siirtyvän myös toimistotyöskentelyn porrastamiseen. Työntekijöiden toimistopäivät voidaan määrittää ennalta siten, että osa työntekijöistä käyttävät toimistoa alkuviikosta ja toiset loppuviikosta – muulloin työskennellään etänä. Myös porrastaminen vähentää yksittäisten työpisteiden tarvetta toimistoissa. Myös työhöntuloaikoja porrastamalla voidaan välttyä ylimääräiseltä jonotukselta ja kontakteilta suurten toimistokompleksien aamuruuhkissa.

Ei vierailijoita työtiloihin

Työskentelytilat on järkevää rajata jatkossa selkeästi erilleen vieraille tarkoitetusta alueesta. Myös erilaiset automaatioratkaisut, kuten liiketunnistimella toimivat ovet ja hissit, yleistyvät, kun hygieniaan kiinnitetään pandemian jälkimainingeissa tarkempaa huomiota. Turvallisuuden ja hygienisyyden korostuminen voi näkyä myös toimiston ja vierailutilojen materiaalivalinnoissa: karkeita materiaaleja, joiden pinnalla mikrobit viihtyvät paremmin, osataan jatkossa välttää julkisissa tiloissa ja toimitiloissa.

Tilasuunnittelun avulla myös kulkureitit toimiston sisällä voidaan selkeyttää ja siten vähentää tarpeetonta liikkumista työpisteiden lähistöllä. Vaikka vieraat olisikin ohjattava työtilojen läpi kokoushuoneeseen, auttaa kulkureitit huomioiva tilasuunnittelu vähentämään kontakteja.