Toimitilat ja työympäristöt

Tulevaisuuden toimitila on muuntojoustava – näin sellainen rakennetaan

Toimitiloilta vaaditaan tänä päivänä sujuvampaa muunneltavuutta kuin koskaan aiemmin. Joustavuuden vaatimukset ovat osa laajempaa toimitilakehittämisen viitekehystä, jossa digitalisaatio vauhdittaa globalisaatiota ja kaupungistumista.

Näiden megatrendien johdosta muuntojoustavuus onkin yksi keskeisimmistä työympäristöihin liittyvistä avainsanoista. Kukaan ei voi tietää, minkälaista toimitilaa yritys tarvitsee vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua. Siksi rakennusten tulee tarjota kestävä ja joustava alusta käyttäjien muuttuville tarpeille sekä kehittyville teknisille ratkaisuille.

Muuntojoustava toimitila syntyy järjestelmäseinien ja yhtenäisen alakaton avulla
Muuntojoustavissa toimitiloissa yrityksen ei tarvitse mukauttaa toimintaansa toimitilaan, vaan toimitila mukautuu vastaamaan yrityksen ja sen työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita.

Parhaimmillaan muuntojoustavat toimitilat voidaan järjestellä uudelleen ilman, että kohteessa toimivan yrityksen normaaliarki edes häiriintyy.

Järjestelmäseinäelementit ovat asennusvalmiita, joten kiinteistö välttyy rakennussotkulta. Väliseinärakenteet ovat siirrettävissä ja siten käytettävissä läpi kiinteistön elinkaaren, mikä tekee muunneltavista ratkaisuista huomattavasti nopeamman, kustannustehokkaamman ja ympäristöystävällisemmän valinnan kuin vuokralaisten vaihtuessa purettavat, hävitettävät ja hieman eri kohtaan uudelleen pystytettävät kiinteät väliseinät.

Parhaimmillaan joustava muunneltavuus on merkittävä kilpailuetu toimitilakiinteistölle.

Tilojen käyttäjien tarpeet ovat aina yksilöllisiä – esimerkiksi tilitoimisto tarvitsee työrauhaa ja yksityisyyttä tarjoavia tiloja, myyntitiimi taas voi kokea avoimemman ympäristön toimintaansa paremmin sopivaksi.

Jos toimitilan muutosprojekti kestää viikon sijaan esimerkiksi kuukauden ja vuokrasopimusten pituus on 2-3 vuotta, jää kiinteistön elinkaaren aikana huomattava määrä vuokratuloja saamatta vuokralaisten vaihtumisen ja tilojen päivittämisen takia. Mitä nopeammin tilat pystytään muuntamaan uusien käyttäjien tarpeisiin soveltuvaksi, sitä vakaampaa vuokratuottoa kiinteistö tuottaa omistajalleen.

Rakennuttajan kannattaakin asettaa tilojen joustava muunneltavuus tavoitteeksi niin uutta toimistorakennusta suunniteltaessa kuin saneerausprojektia käynnistettäessäkin. Hyvät lähtökohdat kustannustehokkaille tilamuutoksille vuosikymmeniksi eteenpäin saadaan, kun muuntojoustavuus asetetaan lähtökohdaksi suunnitteluvaiheen ensipiirroista lähtien. Hyvä perusta syntyy, kun:

  • julkisivun suunnitteluratkaisut tukevat sisätilojen muuntojoustavuutta
  • rakennusmateriaalien ja järjestelmäseinäelementtien haalaus kerroksiin on mahdollistettu esim. riittävän tilavin hissein, kulkureitein tai jokaisesta kerroksesta löytyvän ison avattavan ulkoikkunan avulla
  • LVI-tekniikan sijoittelu suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti
  • kaikissa kerroksissa on sama huonekorkeus
  • väliseininä käytetään muuntojoustavia ja yhteensopivia järjestelmäseiniä
  • seinäelementtien mitat, värit ja materiaalit ovat yhdenmukaisia.

Muuntojoustavat tilaratkaisut eivät siis yksinään välttämättä riitä varmistamaan tilojen sujuvaa muunneltavuutta ja muutostöiden kustannustehokkuutta, vaan myös itse rakennuksen tulee olla suunniteltu tavalla, joka mahdollistaa muuntojoustavien ratkaisujen tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen. Nämä tekijät vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, tuleeko rakennuksesta muuntojoustava vai ”muuntojoustava”. 

Järjestelmäseinien moduulimittaisuus

Mitä enemmän eri kerroksissa on samankokoisia väliseinäelementtejä, sitä joustavammin ja nopeammin tilat ovat muunneltavissa ja järjestelmäseinämoduulit uudelleenhyödynnettävissä eri kerroksissa – tai mahdollisesti jopa eri kohteissa.

Järjestelmälliset moduulimitat auttavat myös käyttämättömien tai väliaikaisesti ylimääräisten seinäelementtien varastoinnissa. On hyvä miettiä myös se, varastoidaanko elementit kiinteistön omaan varastoon vai ostetaanko varastointi palveluna toimittajalta. Mitä nopeammin seinät saadaan varastosta käyttöön, sitä nopeammat muutosajat saavutetaan.

Julkisivu ja LVI-tekniikka

Suuret yhtenäiset lasipinnat rajoittavat järjestelmäseinien sijoittelua rakennuksen ulkoseinustalla, sillä väliseinää ei voi rakentaa ikkunan eteen. Kun huonevaraukset huomioidaan ikkuna-aukkoja asemoitaessa, tarvitaan vähemmän erilevyisiä väliseinäelementtejä, mikä taas edesauttaa niiden uudelleenkäytettävyyttä ja alentaa kiinteistön tulevia tilamuutoskustannuksia.

LVI-tekniikkaan pätee sama kuin ikkunoihinkin – väliseinää ei voida rakentaa myöskään ilmanvaihtopalkin tai lämpöpatterin päälle. Tekniikka onkin suositeltavaa sijoitella ikkunoiden kanssa samalle alueelle, jolloin seinävaraukset tulevat huomioiduiksi.

Kerrosten korkomitta

Toimistorakennuksissa huonekorkeus saattaa vaihdella kerrosten välillä muutamasta millistä vaikkapa 100 mm asti. Heittelyvälejä pystytään jonkin verran paikkaamaan alakatto- tai otsarakenteiden avulla, mutta mitä paremmin tältä vältytään, sitä parempi äänieristys tiloihin pystytään luomaan. Yhdenmukainen korkeus mahdollistaa elementtien hyödyntämisen muissa kerroksissa tai jopa kohteissa.

Myös lattiamateriaali vaikuttaa korkomittaan. Jos esimerkiksi parissa kerroksessa tai tilassa on käytetty mattoa, muutamassa parkettia ja yhdessä laattaa, voi näissä olla hyvinkin erilainen huonekorkeus, mikä taas saattaa rajoittaa modulaarisuuden toteutumista

Näin syntyy muuntojoustava toimitila – Muotolevy Tilaratkaisujen malli

Lähdetään liikkeelle siitä, että rakennus on suunniteltu ja rakennettu yllä olevia suuntaviivoja noudattaen modulaarisuutta ja muunneltavuutta tukevalla tavalla.

Ensinnäkin toteuttaisimme koko tilaan yhtenäisen, huonekorkeudeltaan esim. 2700 mm korkean dB-alakaton. Tekniikka pystytään tällöin sijoittelemaan vapaasti koko alakaton alueelle ja sähköt ovat sieltä vedettävissä mihin tahansa kohtaan tilassa. Näin sekä huoneissa että käytävissä saavutetaan sama huonekorkeus – toisin kuin perinteisessä toimitilamallissa, jossa käytävien kohdalla alakatto on laskettu alas tekniikan kuljettamista varten.

Muuntojoustava toimitila muuntojoustavilla ratkaisuilla - yhtenäinen dB alakatto mahdollistaa sujuvat ja kustannustehokkaat tilamuutokset
Perinteisessä toimistomallissa (kuvassa vasemmalla) käytävän kohdalta alaslaskettu alakatto määrittää käytävälinjat. Yhtenäinen alakatto (oikealla) mahdollistaa tilojen sujuvan muunneltavuuden, otsarakenteettomuuden ja hyvän akustiikan.

Yhtenäisen alakaton alla ei ole ennalta määritettyä käytävälinjaa, jolloin väliseinäelementit voidaan sijoittaa minne tahansa – koko kerrosala on muunneltavissa ja tilanjako vapaasti suunniteltavissa. Matalampi huonekorkeus puolestaan tekee tiloista kodinomaisemmat ja viihtyisämmät kuin korkeat, holvimaiset huoneet.

Muotolevy Tilaratkaisujen järjestelmäseinät pystytään tiivistämään suoraan ML dB alakattoon, minkä ansiosta väliseinille ei tarvitse rakentaa erillisiä otsarakenteita. Ratkaisu luo tilaan hyvän akustiikan ja seinärakenteet varmistavat kullekin tilalle sen käyttötarkoituksen mukaisen äänieristyksen: 20–45 dB luokitellut ratkaisut tarjoavat tarpeen mukaan joko normaalin rauhallisen työtilan tai muun toimiston äänet tehokkaasti hiljentävän yksityisen neuvotteluhuoneen.

Tarjoamistaan huomattavista eduista huolimatta ratkaisu on kustannusneutraali – se ei nosta kustannuksia perinteiseen malliin verrattuna, kun huomioidaan matalamman huonekorkeuden myötä väliseinien pienenevät neliömäärät sekä se, ettei otsarakenteita tai liimattavia akustiikkalevyjä tarvita lainkaan.

Nopeat muutokset ovat 2010-luvulla arkipäivää, eivätkä työympäristöt ole tässä katsannossa suinkaan poikkeus. Muuntojoustavissa toimitiloissa yrityksen ei tarvitse mukauttaa toimintaansa toimitilojen mukaan, vaan toimitila mukautuu vastaamaan yrityksen ja sen työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita.

 

Mika Kujanpää, Muotolevy Tilaratkaisut, toimitusjohtaja

Mika Kujanpää

Kirjoittaja on Muotolevy Tilaratkaisut Oy:n toimitusjohtaja.

Jaa kirjoitus